RYHMÄPUHEENVUORO KAUPUNGINVALTUUSTON STRATEGIASEMINAARISSA 1.2.2013
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut!
KOLME KESKEISTÄ TAVOITETTA JA TOIMENPITEET
Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä näkee tämän valtuustokauden suureksi tehtäväksi kaupungin talouden vakauttamisen. Tilanteessa, jossa kaupungin velkaantuminen lisääntyy keskellä euroalueen maiden julkisen talouden suuria kriisejä, on meidän velvollisuutemme pitää huoli siitä, että helsinkiläisten palvelujen rahoitus kyetään turvaamaan pitkällä aikavälillä. Haastettamme pahentaa se, että väestörakenteemme varsin pysyväluonteinen heikkeneminen on juuri alkanut. Tässä tilanteessa emme voi vanhaan tapaan miettiä, mitä uusia etuisuuksia annetaan. Nyt täytyy erottaa olennaisin epäolennaisesta.
Tarvittaviksi toimenpiteiksi näemme sen, että tehdään taloussopimus koko valtuustokaudeksi, johon enemmistö valtuustosta sitoutuu. Ilman tätä on vaara, että päivittäisessä valtuustotyöskentelyssä emme tee päätöksiä, jotka johtavat talouden vakauteen.
Kun joudumme tekemään vaikeitakin päätöksiä, on pyrittävä pitämään työllisyys mahdollisimman korkealla. Näin verotulot pysyvät hyvinä eikä sosiaalisektorille aiheudu tarpeettomia paineita.
Elvyttäville investoinneille on oma aikansa. Pitemmällä aikavälillä investointitaso tulee asettaa sellaiseksi, mihin on varaa. Niinpä kaupungin investoinnit tulee laskea 400 m€/v –tasolle. Tämä tarkoittaa uusinvestointien karsimista ja lykkäämistä sekä jo olemassa olevien suunnitelmien priorisointia.
SoTe-menot on alibudjetoitu joka vuosi, systemaattisesti. Vastedes budjetti on laadittava vastaamaan todellista tarvetta.
KD:n valtuustoryhmä edellyttää jatkossa viisasta hallintaa:
-Ensiksi turvataan lakisääteiset palvelut.
-Sitten, kohdennetaan resurssit tarvitseville – ei kaikille tasapuolisesti tarpeesta riippumatta. Tämä edellyttää toimijoilta aiempaa suurempaa vastuunkantoa. Etuna on resurssien vapautuminen riskiryhmien hoitoon, ennaltaehkäisevään työhön, joka vapauttaa voimia ja varoja. Kohdennus maksaa itsensä takaisin, kun saadaan vähennettyä esim. huostaanottoja, erikoissairaanhoidon tarvetta, ennenaikaista eläköitymistä, sairauspoissaoloja, äitien raskaudenaikaisen päihdekäytön vammauttamien lasten elinikäisistä tukihoidoista jne.
On viisasta varautua ilmiselvään: ikääntyvien määrän ja heidän tarpeidensa lisääntymiseen. Tähän velvoittaa jatkossa myös vanhuspalvelulaki. Inhimillisyydellä perustellen, mutta todellisesti taloudellisista syistä huonokuntoinen vanhusväestö asuu jatkossa kotonaan yksinäisyyden vankina, terveydenhuollon suurkäyttäjinä tai heitteille jätettyinä.
KD:n valtuustoryhmä ehdottaa uutta, helposti ja edullisesti toteutettavaa ratkaisua: matalakynnyksistä, seniorineuvolaa. Ne voidaan sijoittaa nyt jo olemassa oleviin vanhusten palvelukeskuksiin, mutta jalkautuisivat alueensa liikuntarajoitteisten vanhusten luo sote-työpareina. Tämä lyhentäisi vanhusten erikoissairaanhoidon tarvetta ja vapauttaisi terveyskeskuksien resursseja.
Laki omaishoidosta velvoittaa kuntaa järjestämään intervalli- eli tilapäishoitopaikkoja. On välttämätöntä varautua omaishoitajien määrän lisääntymiseen väestön vanhetessa. Työikäisinä ja lapsena vammautuneiden sekä kehitysvammaisten määrä lisääntyy kaupungin kasvaessa. Intervallipaikkoja on jo nyt liian vähän, siksi omaishoitajat uupuvat ja jäävät pois työelämästä.
KD:n valtuustoryhmä ehdottaa välittömästi ja helposti toteutettavaa ratkaisua: kaupunki vuokraa Ruskeasuon koululta (Valtion oppimis- ja ohjauskeskus liikunta- ja monivammaisille lapsille) kolme 10-paikkaista vastaremontoitua mutta viime kesästä lähes käytöstä poistettua oppilaskotia. Tämä auttaisi paikkaamaan myös Sofianlehdon tilapäishoitopaikkojen puutteen.
Kolmanneksi keskeiseksi tavoitteeksi olemme asettaneet sen, että Helsingistä tulisi hyvän elämän edelläkävijä. Tärkeänä toimenpiteenä näemme sen, että kaupunki edistää vapaa-ajan leikkimielestä liikuntaa. Nyt varsinkin nuorilla on paljon urheiluseurojen järjestämää liikuntaa, mutta kansanterveyden kannalta sen kilpailullisuus johtaa siihen, että monet nuoret tarpeettomasti joutuvat lopettamaan liikuntaharrastuksensa, koska heillä ei ole pyrkimystä huippu-urheilijaksi. Kaupungin avustuspolitiikan tulisi olla sellaista, että se kannustaa järjestämään erityisesti kansanterveyttä edistävää kuntoliikuntaa. Järjestävinä tahoina voivat olla urheiluseurat, seurakunnat tai järjestöt.
Hyvään elämään kuuluu sekä terveyttä edistävien asioiden tukeminen että terveyttä heikentävien asioiden vähentäminen. Alkoholin liikakulutus on yksi merkittävä terveyttä ja ihmisen itsensä sekä hänen läheistensä hyvinvointia heikentävä tekijä. Siksi haluamme, että kaupunki omilla toiminnallaan on vaikuttamassa alkoholimainonnan poistumiseen Helsingistä.
Työhyvinvointi on merkittävä osa hyvää elämää. Tämän parantamiseksi lyhyisiin sairauspoissaoloihin tulee kiinnittää huomiota samoin kuin työolosuhteisiin ja niiden parantamiseen. Osittain työkykyisilläkin tulee olla mahdollisuutensa oman työpanoksensa antamiseen.
TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN
Koska talouden tasapainottamisen olemme käsitelleet aiemmin, niin en käsittele sitä enää tässä uudestaan.
MUUT NÄKEMYKSET
Strategiaohjelmaluonnoksen visiossa on sanottu hyviä teknisiä asioita, mutta hyvä kaupunki ei ole vain teknisesti hyvä kaupunki ilman emotionaalista ulottuvuutta.
Siksi haluamme täydentää vision seuraavaan muotoon:
Ehdotus: ” ”Helsinki pääkaupunkina ja seudun keskuksena on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden, MYÖTÄTUNNON ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi.”
Vastaavalla tavalla kaupungin arvoista puuttuu jotakin ystävällisyys. Se vaikuttaa siihen, miten asukkaisiin ja asiakkaisiin suhtaudutaan.
Siksi haluamme lisätä kaupungin arvoksi ystävällisyyden.
Edelleen haluamme korostaa vanhemmuuden varhaisen tukemisen merkitystä. On tärkeää, että vaikeassa taloustilanteessa lasta odottavat ovat hyvin tietoisia kaikista yhteiskunnan tukimuodoista jo alussa ja saavat tarvittavan avun. Kotimaisen adoption mahdollisuutta on syytä edistää. Moni kaipaa lasta eikä saa. Molemmat sukupuolet tulee huomioida näissä kysymyksissä.
Maahanmuuttajien kielitaidon ja työllistymisen parantaminen on tärkeää, jotta emme luo tulevia ongelmia. Tämä tukee maahanmuuttajien kotoutumista. Varsinkin naisilla on vaara jäädä eristyksiin, mikäli heihin ei kiinnitetä huomiota.
Julkisuudessa nousee toisinaan esiin joidenkin yksittäisten ihmisten palkat. Tätä olennaisempaa on saada aikaan yhtenäinen maltillinen palkkapolitiikka, jonka tavallinen helsinkiläinenkin voi kokea oikeudenmukaiseksi.
Vaalit ovat edustuksellisen demokratian kulmakivi. Niissä kansa antaa vallan poliitikoille. Pidämme tärkeänä, että kaupunginvaltuusto pyrkii tietoisesti kunnioittamaan näitä kansan antamia valtasuhteita. Siksi kaupungin tulee edistää demokratiaa ja tulee laatia pisteytysjärjestelmä vaalien jälkeisiä luottamuspaikkaneuvotteluja varten. Nyt tähän on aikaa, kun seuraavat kunnallisvaalit ovat lähes 4 vuoden päässä.
Teknologia edistyy jatkuvasti nopeasti. Siksi pidämme tärkeänä, että strategiassa kiinnitetään huomiota tietoteknisen syrjäytymisen torjumiseen.
Nuorisotakuun noudattaminen on velvoittava ja vastuu tulevaisuudesta on meidän.
Oppisopimus-koulutuksen tehostaminen, kaupunki yhdessä pk-yritysten kanssa auttaa nuoria välittömästi. Työkokemus nostaa itsetuntoa, sitouttaa yhteiskuntaan ja kouluttaa ammattiin. Oppisopimus-koulutusmalli sopii erityisen hyvin osatyökykyisille ja vammaisille nuorille sekä maahanmuuttajille.