Kaupunki tarvitsee tehostamista ja kohtuullisuutta

11. VUODEN 2015 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN VALMISTELUA KOSKEVA LÄHETEKESKUSTELU
– Ryhmäpuheenvuoro 12.2.2014

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut,

Kun valtiontalous on voimakkaasti alijäämäinen, Suomen talous on pari vuotta supistunut ja teollisuustuotanto ollut laskussa, niin on aivan selvää, että olemme vaikeassa tilanteessa.

Kun rahaa on aiempaa vähemmän ja kustannustaso nousee, on valitettava tosiasia, että meillä on varaa aiempaa vähempään. Nyt ei ole korkealentoisten suunnitelmien aika. Nyt on pikemminkin aika pitää kiinni siitä hyvästä, mitä meillä on.

Onko esim. Keskustakirjaston aika, jos meillä on vaikeuksia pitää huolta olemassa olevasta kirjastoverkosta? Onko Guggenheimin aika, jos olemassa olevien museoiden rahoituksessa on ongelmia?

Aina voidaan sanoa, että jokin hanke maksaa pian itsensä takaisin. Joskus harvoin näin onkin, mutta usein hankkeiden puolestapuhujat maalaavat epärealistisen ruusuisia näkymiä. Eiköhän aika moni hyvää tarkoittava yhdistyskin ole joskus joutunut miettimään, miksi rahat loppuvat, vaikka niitä on käytetty vain hyviin hankkeisiin?

Helsingin Energian antama tuki kaupungin taloudelle jatkossa vähenee. Kaikki ei ole omissa käsissämme, mutta on syytä vakavasti harkita, onko Helsingin Energian kehitysohjelma kaupungin talouden kannalta liian kallis.

Kristillisdemokraattien Helsingin valtuustoryhmä pitää oikeana ja vastuullisena strategiaohjelman taloudellisia linjauksia. Esimerkiksi

emokaupungin käyttömenojen kasvun pitäminen kustannustason

nousun sekä asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä

vuotuisella 1 % tuottavuuden parantamisen tavoitteella, on erinomainen tavoite.

Tähän sisältyy kuitenkin yksi suuri mutta. Ongelma on siinä, että monet eivät ota vakavasti sitä, mitä on sovittu. Monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että menoja on saatava leikattua 1 % ja sen saa tehdä miten vaan ja toimenpidettä nimitetään tuottavuuden parantamiseksi, vaikka kyse ei siitä olisikaan. Kristillisdemokraatit puolestaan haluaa, että säästö pyritään nimenomaan saamaan tuottavuutta parantamalla. Jos taloustilanne muodostuu niin vaikeaksi, että tarvitaan suoranaisia palvelutason leikkauksia, niin nämä pitää avoimesti sanoa kaupunkilaisille, eikä esittää niitä tuottavuuden parantamisena.

Jos sen sijaan tuottavuuden parantamiseksi hyväksytään pelkkä palvelujen leikkaaminen ilman tuottavuuden parantamista, on vaarana, ettei varsinaiseen tuottavuuden parantamiseen edes pyritä.

Vuonna 2013 menokasvun arvioidaan olevan 3,7 prosenttia, kun strategiaohjelman mukaisesti laskettuna menot olisivat saaneet nousta 2,3 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvästä kirjauksesta huolimatta tavoitetta ei ole saavutettu eikä sitä kohti edes edetty.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut,

Me tarvitsemme sitä, että niukemmiksi käyviä voimavaroja kohdistetaan aiempaa tarkemmin. Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että kaupunginvaltuutetut yhdessä kantavat vastuun kaupungin talouden tasapainottamisesta. Tämän inhimillisessä toteuttamisessa riittää työtä meille kaikille.

Edelleen pidämme tärkeänä, että kaupunginvaltuusto tekee päätökset palvelujen priorisoinneista, jos vaikeita säästöpäätöksiä joudutaan tekemään.

Joitakin käytännön huomioita: Asioita voidaan varmasti järjestää tarkoituksenmukaisemmin. Kävin joitakin kuukausia sitten lapseni kanssa Lastensairaalassa. Siellä ystävällinen lääkäri totesi, että olisi hyvä ottaa röntgenkuva, mutta sen saamiseen tarvittaisiin terveysaseman lähete. No, suuntasimme terveysasemalle ja siellä kohtasimme tämän saman lääkärin, joka antoi tarvittavan lähetteen, jolla röntgenkuva saatiin. Tässä tuottavuutta olisi ollut helppo parantaa.

Taannoin yhdessä konferenssissa kuulin menestyvästä lentoyhtiöstä, jonka arvoihin kuuluivat kustannustehokkuus, asiakastyytyväisyys ja huumori. Työntekijöillä on oikeus tehdä yhtiön arvojen mukaisia päätöksiä ilman, että aina tulee kysyä esimieheltä. Riittää, kun päätökset pystyy perustelemaan yhtiön arvoilla.

Tähän liittyen esitämme harkittavaksi, että kaupungin henkilökunnalle annettaisiin laajasti oikeuksia tehdä ratkaisuja, jotka täyttävät kustannustehokkuuden ja asiakastyytyväisyyden vaatimukset. Uskomme, että työntekijöillä itsellään voi olla hyviä ajatuksia, joilla voisivat tehostaa työtään. Eikö tälle osaamiselle kannata antaa mahdollisuus?

Kun taloudelliset voimavarat vähenevät, on yhä tärkeämpää pyrkiä rakentamaan kohtuuden yhteiskuntaa. Yhteiskuntaa, jossa kaikilla on kohtuullinen toimeentulo. Jossa kenelläkään ei ole liian vähän ja jossa yhteisillä varoilla ei myöskään anneta kohtuuttomia etuisuuksia.