Tuetaanko vai ylläpidetäänkö päihteiden väärinkäyttäjiä?

Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään Ruusulankadun asuntolan muuttamiseksi päihteettömäksi. Itse käytin seuraavan puheenvuoron:

27

Stj / Valtuutettu Terhi Koulumiehen aloite Ruusulankadun asuntolan muuttamisesta kokonaan päihteettömäksi

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut,

Mielestäni valtuutettu Koulumies on tehnyt aloitteen, joka pyrkii puuttumaan merkittävään ongelmaan. Jos yhteiskunta on leväperäinen, se ei todellisuudessa auta parhaalla mahdollisella tavalla ihmistä vapautumaan esim. huumeiden käytöstä.

Vastauksessa esitetään mm.: ”Asunto ensin -periaatteen mukaisesti yksiköissä ei ensisijaisesti vaadita päihteettömyyttä, vaan asunnon turvaamisella tuetaan asukkaiden motivaatio muuttamaan elämäntapaansa.”

Mutta entä jos tätä motivaatiota ei ole? Miten silloin motivaatiota tuetaan? Jos järjestetään pahasti koukussa oleville ihmisille mahdollisuus jatkaa itsetuhokäyttäytymistä, niin tuetaanko silloin oikeasti elämäntavan muutosta? Entä miten elämän muutosta tukee se, että elämänmuutoksen tarpeessa oleva ihminen majoitetaan niiden keskelle, joilla päihteiden käyttö on ongelma ja joista moni esimerkillään pikemmin kannustaa päihteiden käytön jatkamiseen kuin elämäntavan muuttamiseen?

Ymmärtääkseni nämä ihmiset tarvitsevat apua ja huolenpitoa eivät ylläpitoa.

Kannatan valtuutettu Koulumiehen palautusesitystä.