KD:n 10 pointtia valtuuston strategia-seminaarissa

Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari pidettiin 29.-30.1.2015 Hyvinkään Sveitsissä. Kokouksessa pidin seuraavan puheenvuoron,

KD-ryhmän puheenvuoro valtuuston strategia-seminaarissa

Kaupunginvaltuuston seminaari 30.1.2015

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät seminaarin osanottajat.

Tämä kaupunginvaltuusto on nyt ns. puolimatkan krouvin tuntumassa. Siksi on luonnollinen aika tarkastella mennyttä sekä suunnitella tulevaa. Kahdessa vuodessa tapahtuu myös sen verran muutoksia esim. kaupungin talousnäkymissä, että on aika ikään kuin terävöittää katseemme uudessa tilanteessa.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä haluaa nostaa esille 10 näkökohtaa tässä tilanteessa. Näkökohtia ei ole laitettu tärkeysjärjestykseen.

1. TUOTTAVUUSTAVOITTEEN SOVELTAMINEN

Ensiksi haluamme nostaa esille valtuustostrategiassa sovitun 1 % vuotuisen tuottavuustavoitteen. Sitä on useammassa virkamiespuheenvuorossa kiitelty. Olemme kannattaneet sen mukana oloa strategiaohjelmassa emmekä kiistä sen positiivista vaikutusta kaupungin talouteen.

Olemme kuitenkin kritisoineet sitä, että tuottavuustavoitteen ylevä ajatus tuottavuuden parantamisesta on sivuutettu ja tuolla termillä on käytännössä usein tarkoitettu suurin piirtein samaa kuin menoleikkauksella. Tuottavuuden parantamisen nimissä on hyväksytty sellaisetkin kustannusten leikkaukset, joilla ei ole oikeasti tekemistä tuottavuuden parantamisen kanssa.

Tahtomme on, että kukin viranhaltija ja luottamushenkilö pyrkii siihen, että nimenomaan tuottavuutta parannettaisiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

2. KAUPUNKI JA KAUPUNKILAISET MENESTYVÄT YHDESSÄ

Helsingin kaupunki menestyy, kun helsinkiläiset menestyvät. Siksi Helsingin kaupungin kannattaa tukea helsinkiläisten menestysmahdollisuuksia. Joskus on perusteltua, että kaupunki tukee ulkopuolista toimijaa, joka on talousvaikeuksissa. Silloin olisi syytä arvioida, ovatko taloudelliset vaikeudet syntyneet syystä, johon ei ollut mahdollista varautua, vai esim. ymmärtämättömyyden seurauksena. Vaikka anomuksen jättäjät yleensä esittävät asiat ikään kuin heidän ongelmansa olisivat tulleet puun takaa, niin hyvällä ennakoivalla johtamisella niihin olisi usein voinut riittävästi varautua.

Mikäli talousvaikeuksien taustalla on huonoa johtamista, niin kaupunki voisi tuen myöntämisen yhteydessä kertoa havaituista virheistä ja vähintään suosittaa hyödyllistä koulutusta, jotta vastaisuudessa karikot vältettäisiin.

3. KUKA KYKENEE USKOTTAVASTI JOHTAMAAN KAUPUNGIN TALOUTTA?

Rahoitusjohtaja puhui eilen velkaelvytyksen sillasta, jonka halusimme rakentaa taloudellisen laskukauden yli. Talouskehitys ei kuitenkaan ole kääntynyt sellaiselle nousu-uralle, että sillalla olisi selvitty.

Tämä on vakava paikka. Luultavasti ikävät päätökset eivät riitä, vaan tarvitaan myös vaikeita päätöksiä. Tarvitaan sitä, että kaupungin virkamiehet ja poliitikot toimivat johdonmukaisesti. Jos toimimme ristiriitaisesti, kaupunkilaisten on vaikea hyväksyä vaikeita päätöksiä, vaikka ne olisivat tarpeellisia. Epäjohdonmukaisuus voi myös johtaa siihen, että joudutaan tekemään tarpeettomia vaikeita päätöksiä, joita ei olisi jouduttu tekemään, jos olisi priorisoitu oikein.

Näin kristillisdemokraattisesta näkökulmasta katsoen kaupungin ongelma on siinä, että niillä puolueilla, joilla olisi riittävästi kokoa, on sisällöllinen uskottavuusongelma ja niillä puolueilla, joilla olisi sisällöllistä uskottavuutta, on pienen koon ongelma.

Toivottavasti ratkaisu kuitenkin löytyy.

4. KORJAUSVELKA KURIIN

Hyvinvoiva helsinkiläinen työskentelee terveellisessä ympäristössä. Toki kaupungin kasvaessa tarvitaan myös uusia rakennuksia, mutta haluamme kohdistaa investointeja hallussamme olevan rakennuskannan korjauksiin pikemmin kuin tarpeettomien uusien tilojen rakentamiseen.

5. SUUNNAKSI PALVELEVA JOHTAMINEN

Usein ajattelemme, että vain lisärahoitus tarkoittaa parempaa laatua. Näin ei kuitenkaan ole. Valtava ero syntyy siitä, millä mielellä ihmiset hoitavat tehtäviään. Jos jokainen työntekijä ymmärtää tehtävänsä palvelevan johtajuuden näkökulmasta eli pyrkii palvelemaan niitä, joiden elämään hän saa vaikuttaa, tällä on valtava palvelutasoa parantava vaikutus.

Tällöin esim. kehitysvammaisia ja vanhuksia ei hoideta kuin eläimiä, vaan myös heidän henkisistä tarpeistaan pyritään huolehtimaan.

6. ASUNTORAKENTAMISEN ESTEET RAIVATTAVA

Täällä seminaarissa meille kerrottiin, miten 5.500 asunnon vuositavoite on melkein saavutettu, kun v. 2013 rakennettiin 4.687 asuntoa ja 2014 4.050. Pidämme tätä huolestuttavana. Vuonna 2013 tavoitteesta jäätiin 14,8 % ja 2014 jopa 26,4 %.  Tavoitteeseen ei pyritä riittävällä vakavuudella, jos iloitaan selvästä tavoitteesta jäämisestä.

Tämän johdosta Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että valtuustokauden loppuaikana kaikki asuntorakentamisen hidasteet raivataan pois. Tässä on suuri haaste uudelle apulaiskaupunginjohtajalle, minkä ystävällisesti esitämme ja haluamme tukea vakavia pyrkimyksiä tämän tavoitteen saavuttamiseen. Mikäli tavoitteessa onnistutaan, siinä on suuri sulka apulaiskaupunginjohtajan hattuun.

Tässä yhteydessä haluamme nostaa esille ASU –hankkeen eli Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen kehittämishankkeen. Kehitysvammaiset eivät yleensä pysty puolustamaan oikeuksiaan. Siksi sivistysvaltiossa meidän tulee tehdä se. Vuonna 2014 valmistui vain kaksi uutta ryhmäkotia, Aurinkolahti (10 paikkaa aikuisille kehitysvammaisille) ja Mörssärinaukio (autisteille 9 paikkaa). Tarve on saada näitä asuntoja lisää noin 350 hengelle. Nykyinen vauhti ei riitä. Pidämme tärkeänä, että kaupunki ilman tarpeetonta viivytystä toteuttaa tavoitteensa.

7. POIKITTAISIIN JOUKKOLIIKENNEYHTEYKSIIN PANOSTETTAVA JATKUVASTI

Pääkaupunkiseudun suunnittelussa tehtiin aikanaan vakava virhe, kun poikittaiset liikennetarpeet pyrittiin tyydyttämään yksityisautoilun keinoin. Virhe ei ollut esim. kehäteiden rakentaminen, vaan se, että niiden kanssa samanaikaisesti ei rakennettu korkeatasoista poikittaista joukkoliikenneyhteyttä. Osittain tämän takia poikittainen joukkoliikenne on ollut pahasti alakynnessä poikittaiseen henkilöautoliikenteeseen nähden.

Helsingin liikennejärjestelmän kokonaisuuden kannalta on olennaista, että satsaamme jatkuvasti ja määrätietoisesti poikittaiseen joukkoliikenteeseen, sillä muuten emme vahvista liikennejärjestelmää parhaalla mahdollisella tavalla. On ymmärrettävä, että joukkoliikennejärjestelmä kehittyy päivä päivältä – ei päivässä.

8. POIKITTAISET JOUKKOLIIKENNEVYÖHYKKEET SYYTÄ HYÖDYNTÄÄ TÄYSIMÄÄRÄISESTI

Tähän liittyy läheisesti se, miten uusia liikenneyhteyksiä hyödynnetään. Kaupunki panostaa yhteiskuntarakenteen eheyttämiseen, mikä parantaa saavutettavuutta ja sujuvuutta. On hienoa, että ns. Jokeri-vyöhykkeen suunnittelussa tätä poikittaisyhteyttä pyritään hyödyntämään. Pidämme tärkeänä, että näin toimitaan myös Jokeri II (runkolinja 560) –vyöhykkeen osalta. Jokeri II-linjahan on sikäli mielenkiintoinen, että se tulee ns. kakkoskehän kohdalle alueella, jolla autoliikenteen kehä II:sta ei ole rakennettu. Siinä siis joukkoliikenne saa hyvän startin.

9. UUDEN TEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET HYÖDYNNETTÄVÄ

Elämme aikaa, jolloin sähköisestä asioinnista tulee yhä enemmän ihmisten arkea. Kaupunki voi säästää huomattavasti, kun se elää täysillä tässä muutoksessa mukana.

Myös muita tekniikan suomia uusia mahdollisuuksia on syytä hyödyntää.

10. TARKOITUKSENMUKAISET KOKONAISUUDET PALVELEVAT PARHAITEN

Päällekkäisyydet merkitsevät hukattuja resursseja. Siksi niitä tulee välttää. Kaupungin tulee pyrkiä toimimaan siten, että kaupunkilaiset saavat parhaat mahdolliset palvelut. Tärkeintä ei ole, kuka palvelut tuottaa, vaan että ne ovat saatavissa, tarpeenmukaisia, hyviä ja edullisia.

Esimerkkinä mainitsen sen, miten Fysiatrian Poliklinikka-toiminta siirrettiin HUS:lle. Samoin on syytä siirtää muitakin Helsingin kaupungin poliklinikka-toimintoja.

Tässä olivat ne eväät, joita kristillisdemokraateilla oli tarjota yhteiseen pöytään.