Mitä säästöä syntyy koulutilojen tyhjäksi jättämisestä?

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli 20.5. viimeisenä asianaan Töyrynummen ala-asteen koulun ja Suutarilan yläasteen koulun hallinnollisen yhdistämisen.

Tein kokouksessa ehdotuksen, joka olisi tuonut yhdistymisestä syntyvät säästöt, mutta ei olisi jättänyt tiloja tarpeettomasti tyhjilleen. Valitettavasti vain vajaa neljännes valtuutetuista äänesti innovatiivisen ratkaisuni puolesta.

Alla kokouksessa käyttämäni puheenvuoro:

Töyrynummen ala-asteen koulun ja Suutarilan yläasteen koulun

hallinnollinen yhdistäminen

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut,

Meillä on nähdäkseni päätöksentekoon liittyvä merkittävä ongelma:

Hallinnollinen yhdistäminen on usein itsessään järkevää, mutta johtaa helposti epätarkoituksenmukaiseen tilanteeseen. Koulurakennusten käyttö voi nimittäin muuttua epätarkoituksenmukaiseksi, kun osa toisesta koulurakennuksesta jätetään tyhjäksi. Oppilaat laitetaan tarpeettoman tiiviisti luokkiin, vaikka vieressä olisi käyttämätöntä tilaa.

Hyväksyn apulaiskaupunginjohtajan perusteet yhtenäisen peruskoulun eduista. Hyväksyn myös sen, että tästä syntyy säästöä. Edelleen hyväksyn sen, että opetustoimelle ei tule asettaa vaatimusta löytää uudet käyttäjät vapautuville tiloille.

Mutta en hyväksy sitä, että osa koulutilasta jätettäisiin tyhjäksi näennäisten säästöjen tähden.

Mielestäni pitää tehdä niin, että hallinnollisen yhdistämisen jälkeen opetusvirasto saa käyttää molempien koulurakennusten koko tilaa siihen asti, kunnes tilakeskus löytää uuden todellisen käyttäjän vapautuville tiloille.

Koska opetusvirasto tekee tässä todellisen säästötoimen, opetustoimen pitää saada hallinnollisen yhdistämisen jälkeen korvauksetta käyttöönsä se osa tiloista, jolle tilakeskus etsii uutta käyttöä. Toki siivous- ja kunnossapitotyöt opetusviraston on syytä korvata. Kun uusi käyttö löydetään, niin silloin koulun kannattaa vasta tiivistää toimintaansa.

Tämän johdosta teen vastaesityksen:

Päätösesitykseen lisätään kohta (2), joka kuuluu seuraavasti.

(2): Hallinnollisen yhdistämisen jälkeen opetusvirasto saa käyttää molempien koulurakennusten koko tilaa siihen asti, kunnes tilakeskus löytää tarvittaessa vapaaksi saatavalle tilalle todellisen käyttäjän. Opetusvirasto saa hallinnollisen yhdistämisen toteuduttua ilman tilavuokraa käyttää sitä osaa koulusta, jolle tilakeskus etsii uutta käyttöä. Tältä osin opetusviraston tulee korvata vain siivous- ja kunnossapitotyöt, siltä osin, kun ne ovat seurausta koulukäytöstä. Vasta, kun uusi käyttäjä osalle tiloista löydetään, niin silloin koulun tulee tiivistää toimintaansa.

Mikä ehdottamani malli tulee yleisemminkin käyttöön, saadaan mahdollisuuksia merkittäviin säästöihin, mutta ei tehdä näennäisiä säästöjä.”

Tehtyäni ehdotuksen sain kuulla virkamieheltä, että ehdotukseni on johtosäännön vastainen, koska tilakeskukselle on annettu oikeus vuokrien määräämiseen. Tämän johdosta muutin vastaehdotukseni ponnen muotoon, joka kuului seuraavasti:

”Selvitetään mahdollisuudet siihen, että

Hallinnollisen yhdistämisen jälkeen opetusvirasto saisi käyttää molempien koulurakennusten koko tilaa siihen asti, kunnes tilakeskus löytää tarvittaessa vapaaksi saatavalle tilalle todellisen käyttäjän. Opetusvirasto saisi hallinnollisen yhdistämisen toteuduttua ilman tilavuokraa käyttää sitä osaa koulusta, jolle tilakeskus etsii uutta käyttöä. Tältä osin opetusviraston korvaisi vain siivous- ja kunnossapitotyöt, siltä osin, kun ne ovat seurausta koulukäytöstä. Vasta, kun uusi käyttäjä osalle tiloista löydetään, niin silloin koulun tulisi tiivistää toimintaansa.”

Valitettavasti ponteni kaatui valtuustossa äänin 20-40 (tyhjiä 19, poissa 6).