Kaupunginvaltuusto keskusteli johtamisjärjestelmän uudistamisesta ennen 9.9. kokousta. Käytin tilaisuudessa seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puheenjohtaja,

puutun muutaman asiaan.

Yhteiskunnan keskeinen tehtävä on päättää, miten yhteiskunnan taloudellisia voimavaroja käytetään kansalaisten parhaaksi.  On hyvä pyrkiä parantamaan johtamisjärjestelmää, mutta tärkeää on myös, että lopputuloksena ei ole järjestelmä, joka on aiempaa kalliimpi ja joka palvelee enemmän poliitikkoja kuin kansalaisia.

On oikein, että kuntavaalit vaikuttavat kaupungin johtoon. Mutta on pidettävä huolta, että vaalien tuloksen vaikutus ulottuu täysimääräisesti paitsi korkeimpiin johtajiin myös täysimääräisesti kaikkiin valintoihin. Toisin sanoen tulee pitää huolta, että kukin puolue saa välillistä valtaa saman verran kuin kansa on vaaleissa antanut valtaa.

Pormestarimalli voi sopia Helsinkiin ja voi lisätä mielenkiintoa vaaleihin. Päätöksenteon tulee kuitenkin pysyä keskeisesti valtuustolla ja valtuuston valitsemilla lauta- ja johtokunnilla. Ylikunnalliset päätöksentekoelimet ovat asukaslähtöisyyden kannalta haaste.

Yksi tärkeä asia on se, että kaupunkilaisilla tulee olla pääsy kaikkeen siihen tietoon, jota päätöksentekoon tarvitaan, mikäli ei ole erityisiä perusteita toimia toisin.

Alueellisia toimielimiä ei nyky-Helsinkiin tarvita. Ne lisäisivät todennäköisesti merkittävästi kustannuksia.
Alueellisten toimielinten suora vaali kaventaisi demokratiaa tai lisäisi suuresti kustannuksia. Jos elimet olisivat pieniä, niin se olisi demokratian kannalta ongelma, mikäli jokaiseen elimeen valittaisiin esim. 85 jäsentä, niin se paisuttaisi hallintoa poskettomasti. Järjestelmä kohtelisi epäoikeudenmukaisesti niitä pieniä puolueita, joiden kannatus kertyy tasaisesti koko kaupungin alueelta verrattuna niihin puolueisiin, joiden kannatus on alueittaista.