Meillä on varaa kaikkeen mitä tarvitsemme, ei kaikkeen, mitä haluamme

Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli tänään talousarviosta vuodelle 2016. Pidin KD:n rymäpuheenvuoron aiheesta.

TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2018
– Ryhmäpuheenvuoro 25.11.2015

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut,

Kaupunginhallitusryhmien käymät budjettineuvottelut venyivät tällä kertaa poikkeuksellisesti. Budjettiehdotus tuntui monien mielestä liian tiukalta.

Hyvä taloudenhoito ei ole mitään rakettitiedettä. Keskeistä on ymmärtää, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä. Meillä on nimittäin varaa kaikkeen siihen, mitä tarvitsemme, kun olemme valmiit luopumaan siitä, mitä emme tarvitse.

Tällaisen säästäväisen ja olennaiseen panostavan budjettipolitiikan edut olisivat selvät varsinkin silloin, kun taloudellinen taantuma pitkittyy.

Kristillisdemokraatit painottavat edelleen, että on väärin tuottavuustavoitteen nimissä heikentää palveluita. Jos tuottavuus oikeasti paranee, niin kaikki hyötyvät. Jos puhutaan tuottavuudesta, mutta todellisuudessa harjoitetaan leikkauspolitiikkaa, niin palvelut heikkenevät. Rikkaasta ihmisestä ero ei ehkä näytä merkittävältä, koska molemmilla tavoilla voidaan päästä budjettitasapainoon. Koska rikas yleensä maksaa paljon veroja, mutta ei ole kovin riippuvainen tulonsiirroista, niin hänelle käy hyvin myös se, että puhutaan tuottavuudesta, mutta oikeasti todellinen päämäärä on leikkaukset eikä tuottavuus.

Köyhä ihminen sen sijaan on riippuvainen tulonsiirroista. Siksi hänelle on tärkeää, että tuottavuustavoitteella ei hämätä ihmisiä, vaan nimenomaan pyritään siihen, mitä sanotaan, kaupungin tuottavuuden parantamiseen. Rehellisesti toteutettu tuottavuuden parantaminen on köyhän ystävä. Iskulauseenomaisesti ja vastoin sen todellista tarkoitusta käytetty tuottavuustavoite sen sijaan on köyhän vihollinen.

On hienoa ymmärtää, että runkolinja 560 eli Jokeri 2 saatiin tänä vuonna käyttöön välillä Vuosaari-Myyrmäki. Historiallisista virheistä johtuen Helsingin poikittaisjoukkoliikenne ei ole sillä tasolla, jolla se voisi olla, mikäli poikittaisjoukkoliikenne olisi alusta alkaen rakennettu kunnolla. Tämän johdosta meidän tulee nyt määrätietoisesti parantaa poikittaisjoukkoliikennettä ja tämä runkolinja 560 on yksi merkittävä väline siinä. Nyt on tullut ajankohtaiseksi rakentaa myös raide-Jokeri. Toivottavasti kukaan ei keksi nimetä sitä runkoratikka 550:ksi!

On myös aika havahtua siihen iloiseen tosiasiaan, että ensi vuonna vihdoinkin länsimetro aloittaa liikenteensä. Sen merkitys on suuri niin Helsingille, Espoolle kuin koko pääkaupunkiseudullekin.

Sen sijaan suhtaudumme kriittisesti Malmin lentoaseman suunniteltuun alasajoon.

Mittavan asuinrakentamisen lisäksi iloitsemme myös Clarion-hotellista, jonka avajaisia pitäisi päästä viettämään ensi vuonna. Hotelli vaikuttaa upealta ja olemme tyytyväisiä, että pienenä puolueena saimme ratkaisevasti vaikuttaa siihen, ettei paikalle noussut 33-kerroksista ylikorkeaa rakennusta, vaan lopputulokseksi on muodostumassa Jätkäsaaren maamerkiksi ja Helsingin kokonaiskuvaan paremmin sopiva 16-kerroksinen rakennus.

On tärkeää muistaa, että työttömyysasteemme on kasvanut merkittävästi ja erityisesti pitkäaikaistyöttömiä on merkittävästi enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa henkistä pahoinvointia ja on heikentämässä ihmisen mahdollisuuksia palata pysyvästi työelämään.

Talousarviosta haluan vielä nostaa esiin kaksi sitovaa tavoitetta. Ensiksikin: ”Vakiinnutetaan kokeilun perusteella 3-vuotiaiden terveystarkastukset ja hyvinvointitapaamiset eli ”neuvola päiväkodissa” –toimintamalli.” Tämä malli vaikuttaa alustavasti erittäin hyvältä. Jos jatko sujuu yhtä hyvin, tästä mallista voi olla opiksi otettavaa moneen muuhunkin toimintaan.

Toiseksi Kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen tavoite: ”Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan kasvaa 0,2 % -yksikköä edellisvuoden toteumasta ja joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä kasvaa 0,2 % -yksikköä edellisvuoden toteumasta.” Vaikka tässä kasvutavoitteet ovat yhtä suuria, niin ne tuntuvat kyllä hyvin erilaisilta, sillä aamuliikenteessä keskustaan joukkoliikenneosuus on jo korkealla, mutta poikittaisliikenteessä ei. Siksi aamuliikenteen lisääminen tuntuu hyvin haastavalta tavoitteelta, mutta poikittaisliikenteen lisäämistavoite aika vähäiseltä – ainakin tähän toiseen tavoitteeseen verrattuna.

Investointiohjelmaan sisältyy 66,0 miljoonaa euroa Helsingille maksava Keskustakirjasto. Lisäksi kaupunki on rakennuttamassa Kruunusiltaa. KD:n valtuustoryhmä ei kannattanut Keskustakirjaston rakentamista, joten meidän ehdotuksemme olisi tältä osin säästänyt tuon rahasumman sekä tulevat käyttökustannukset.

Myös Kruunusiltojen osalta olemme kannattaneet huikeasti halvempaa lauttavaihtoehtoa.

Saamani selvityksen mukaan näihin hankkeisiin uppoaa rahaa ensi vuoden loppuun mennessä 14,5 miljoonaa.

Tämän verran enemmän KD:n linjan mukaisesti kaupungilla olisi enemmän rahaa esim. korjausrakentamiseen, joka todennäköisesti toisi hoitokustannuksiin säästöjä, toisin kuin Keskustakirjasto.

Tämän perusteella katsomme, että KD:n toiminta olisi ollut omiaan säästämään merkittävästi varoja, ja siksi meillä on nyt oikeus myös ehdottaa budjettilisäyksiä:

Teen vastaehdotuksen talousarvion kohtaan 80202:

Tilakeskuksen korjaushankkeet, kiinteistölautakunnan käytettäväksi lisätään 10 miljoonaa euroa. Uusi luku 145,27 miljoonaa

Samalla muutetaan seuraavat ala-kohdat:

Opetustoimen korjaushankkeet – lisätään 9 miljoonaa euroa. Uusi luku 95,37 miljoonaa.
Sosiaali- ja terveysviraston korjausrakennushankkeet – lisätään 500.000 euroa. Uusi luku 9,13 miljoonaa.

Varhaiskasvatusviraston korjausrakennushankkeet – lisätään 500.000 euroa. Uusi luku 5,48 miljoonaa.

Samalla ehdotan, että lisätään kohtaan 9 01 03 Tulot 10 miljoonaa euroa, uusi luku 440 miljoonaa.

Kiitos.