Varhaiskasvatusvirasto esittää lasten kotihoidon tuen Helsinki-lisän poistoa 2-3 -vuotialta. Perusteluna esitettiin kaupungin tuottavuustavoite, jonka mukaan palvelujen kulut saavat lisääntyä kustannusnousua vastaavasti vähennettynä 1 % tuottavuustavoitteella. Mikäli poisto toteutettaisiin, säästäisi Helsinki tältä osin 3,4 miljoonaa euroa, mikä lähes kattaisi tuon tuottavuustavoitteen.
Itse esitin päätösesityksen hylkäämistä mm. seuraavin perustein:
1. Ei tämän tuen poisto olisi mitään tuottavuuden parantamista. Kyse olisi vain näennäistehostamisesta, jonka vaarana olisi, ettemme oikeasti toimisi vastuullisesti tuottavuuden parantamiseksi, vaan kulloinkin mietittäisiin, mikä palvelu uhrataan.
2. Kun koko viraston tuottavuutta pitää parantaa 1 %:lla, niin tässä kustannussäästö saataisiin kohdistamalla säästö yhteen ryhmään.
3. Jos ne ihmiset, jotka nyt hoitavat 2-3 -vuotiasta lasta kotonaan, laittaisivat lapsensa päiväkoteihin, niin kustannukset eivät suinkaan vähenisi, vaan lisääntyisivät dramaattisesti.
4. Koko taloudellinen säästö syntyisi siis niiden ihmisten kustannuksella, jotka kaikesta huolimatta jäisivät hoitamaan 2-3 -vuotiasta lastaan kotiin. Tämä kustannussäästö ei olisi siis mikään tuottavuuden parantaminen.
5. Kotona lastaan hoitavien joukossa on merkittävä määrä työttömiä, joiden taloudellista asemaa päätös vakavasti heikentäisi.
6. Meidän tulee kantaa tuottavuustavoite yhteisesti eli kaikkia toimintoja tulee pyrkiä tehostamaan yhdessä. Tällöin kenenkään tilanne ei muodostu kohtuuttomaksi.
Mielestäni 2-3 -vuotiasta lastaan kotona hoitavat osallistuisivat talouden tehostamistalkoisiin oikeudenmukaisesti siten, että heidän kuntalisäänsä nostettaisiin kustannustasoa vastaavasti vähennettynä 1 %-yksiköllä.
Hylkäysesitystäni kannatettiin, mutta asia jäi nyt pöydälle. Lautakunnassa on käytäntö, että asiaa ensimmäistä kertaa käsiteltäessä asia jää pöydälle, mikäli yksikin jäsenistä niin pyytää.
Tulen jatkamaan 2-3 -vuotiaiden lasten kotihoidon tuen Helsinki-lisän puolustamista myös jatkossa.